Sanasto

Find all terms:
  • Ammatillinen kuntoutus
    Ammatillisen kuntoutuksen tavoitteena on auttaa ihmisiä, joilla on fyysisiä tai henkisiä toimintarajoitteita tai vammoja, selviytymään työpaikan saannin, säilyttämisen tai työhön tai muuhun hyödylliseen toimintaan palaamisen esteistä.
  • Elinikäinen oppiminen

    Elinikäinen oppiminen tarkoittaa kaikkea elinaikana tapahtuvaa opiskelua, jonka tavoitteena on parantaa taitoja, tietoja ja osaamista.  Tämä laaja käsite sisältää kaiken elinaikana saatavan koulutuksen ajasta ja paikasta riippumatta. Elinikäinen oppiminen kattaa virallisen, epävirallisen ja epämuodollisen opiskelun. (Lähde)

    tarkoittaa kaikkea elinaikana tapahtuvaa opiskelua, jonka tavoitteena on parantaa taitoja, tietoja ja osaamista.  Tämä laaja käsite sisältää kaiken elinaikana saatavan koulutuksen ajasta ja paikasta riippumatta.

    Elinikäinen oppiminen tarkoittaa kaikkea elinaikana tapahtuvaa opiskelua, jonka tavoitteena on parantaa taitoja, tietoja ja osaamista.  Tämä laaja käsite sisältää kaiken elinaikana saatavan koulutuksen ajasta ja paikasta riippumatta. Elinikäinen oppiminen kattaa virallisen, epävirallisen ja epämuodollisen opiskelun. (Lähde)

    kattaa virallisen, epävirallisen ja epämuodollisen opiskelun. (Lähde)
  • Fysiologinen ikä
    Fysiologinen tai biologinen ikä määritellään sen perusteella, miten hyvin tai huonosti elimistö toimii kronologiseen ikään verrattuna.
  • Henkilönsuojaimet

    Henkilönsuojaimilla tarkoitetaan välineitä (vaatteita, kypärää, suojalaseja), jotka suojaavat mahdollisilta työterveyteen tai -turvallisuuteen vaikuttavilta vaaroilta, sekä muita samaan tarkoitukseen suunniteltuja varusteita. Ne suojaavat fyysisiltä tekijöiltä, sähköiskuilta, kuumuudelta, kemikaaleilta, biologisilta vaaroilta ja ilmassa liikkuvilta hiukkasilta. Henkilönsuojaimia täytyy käyttää, kun riskejä ei voida välttää tai minimoida riittävästi teknisten ratkaisujen tai työmenetelmien avulla. (Lähde)

  • Ikäjohtaminen

    Ikäjohtaminen tarkoittaa yritysten henkilöstöhallinnossa erityisesti ikääntymisen vaikutuksiin liittyviä toimenpiteitä ja yleisemmin työvoiman ikääntymisen hallintaa yleis- tai työehtosopimusten mukaisesti. (lähde)

    Ikäjohtamisen pääperiaatteita ovat:  

    • ennaltaehkäisyn korostaminen reaktiivisen ongelmanratkaisun sijaan
    • painottuminen koko työssäoloaikaan ja kaikkiin ikäryhmiin, ei ainoastaan vanhempiin työntekijöihin
    • kokonaisvaltainen näkemys, joka sisältää kaikki tehokkaaseen ikäjohtamiseen vaikuttavat osatekijät

    (Lähde)

    tarkoittaa yritysten henkilöstöhallinnossa erityisesti ikääntymisen vaikutuksiin liittyviä toimenpiteitä ja yleisemmin työvoiman ikääntymisen hallintaa yleis- tai työehtosopimusten mukaisesti. (lähde)

    Ikäjohtamisen pääperiaatteita ovat:  

    • ennaltaehkäisyn korostaminen reaktiivisen ongelmanratkaisun sijaan
    • painottuminen koko työssäoloaikaan ja kaikkiin ikäryhmiin, ei ainoastaan vanhempiin työntekijöihin
    • kokonaisvaltainen näkemys, joka sisältää kaikki tehokkaaseen ikäjohtamiseen vaikuttavat osatekijät

    (Lähde)

  • Ikäprofilointi

    Ikäprofiloinnin (tai ikärakenneanalyysin) avulla analysoidaan yrityksen henkilöstön ikärakennetta nyt ja tulevaisuudessa. Tuloksia tulee tulkita työn ja sen vaativuuden perusteella sekä suhteessa yrityksen henkilöstöhallinnon käytäntöihin ja suunnitteluun. (Lähde)

  • Istumatyö
    Istumatyö on staattista ja kuluttaa vähän energiaa. Työntekijä voi joutua istumaan paikallaan pitkiäkin aikoja kerrallaan. on staattista ja kuluttaa vähän energiaa. Työntekijä voi joutua istumaan paikallaan pitkiäkin aikoja kerrallaan.
  • Joustavat eläkejärjestelyt

    Joustavat eläkejärjestelyt antavat työntekijöille enemmän valinnanvaraa eläkepäätöksissä. Niitä voivat olla erilaiset kannustimet, joilla houkutellaan pysymään pitempään työelämässä, tai osa-aikaeläke työnteon ohella. (Lähde)

    antavat työntekijöille enemmän valinnanvaraa eläkepäätöksissä. Niitä voivat olla erilaiset kannustimet, joilla houkutellaan pysymään pitempään työelämässä, tai osa-aikaeläke työnteon ohella. (Lähde)
  • Joustavat työjärjestelyt

    Joustavissa työjärjestelyissä työaikaan, -paikkaan ja -tapoihin voidaan tehdä muutoksia työntekijän ja työnantajan tarpeiden mukaisesti. (Lähde)

  • Kestävä työ

    Kestävä työ tarkoittaa elinkaariajattelussa sitä, että työ- ja elinolosuhteet tukevat työhön sitoutumista ja siinä pysymistä aiempaa pidempään. Tällaisissa olosuhteissa työ ja yksilölliset ominaisuudet sekä muuttuvat olosuhteet voidaan sovittaa joustavasti yhteen. Niiden kehittämisessä tarvitaan työpaikan sisäisiä ja ulkopuolisia toimia ja käytäntöjä. (Lähde)

    tarkoittaa elinkaariajattelussa sitä, että työ- ja elinolosuhteet tukevat työhön sitoutumista ja siinä pysymistä aiempaa pidempään. Tällaisissa olosuhteissa työ ja yksilölliset ominaisuudet sekä muuttuvat olosuhteet voidaan sovittaa joustavasti yhteen. Niiden kehittämisessä tarvitaan työpaikan sisäisiä ja ulkopuolisia toimia ja käytäntöjä. (Lähde)
  • Kronologinen ikä
    Kronologinen ikä tarkoittaa henkilön ikää tiettyinä yksiköinä (tavallisesti vuosina) syntymästä tiettyyn päivämäärään. tarkoittaa henkilön ikää tiettyinä yksiköinä (tavallisesti vuosina) syntymästä tiettyyn päivämäärään.
  • Krooniset sairaudet

    Euroopassa suurin osa kroonisista sairauksista on tarttumattomia. Ne ovat pitkäaikaisia ja etenevät yleensä hitaasti. Tarttumattomien sairauksien neljä päätyyppiä ovat sydän- ja verisuonisairaudet (esim. sydäninfarktit), syövät, krooniset hengityselinten sairaudet (esim. astma) ja diabetes. (Lähde)

  • Kuntoutus
    Kuntoutuksella autetaan henkilöä saavuttamaan ja säilyttämään optimaalinen fyysinen, aisteihin liittyvä, älyllinen, psykologinen ja sosiaalinen toimintakyky.
  • Lääketieteellinen kuntoutus
    Lääketieteellisen kuntoutuksen tarkoituksena on palauttaa fyysisistä tai henkisistä rajoitteista tai työkyvyttömyydestä kärsivän henkilön toiminnalliset tai henkiset kyvyt ja elämänlaatu.
  • Mediaani-ikä

    Ikä, joka jakaa väestön kahteen yhtä suureen ryhmään. Toiseen ryhmään kuuluvat mediaani-ikää nuoremmat ja toiseen sitä vanhemmat henkilöt. (Lähde)

  • Mielenterveys

    Mielenterveys tarkoittaa hyvinvoinnin tilaa, jossa yksilö voi toteuttaa omia kykyjään, selviytyä normaaleista rasituksista ja paineista, työskennellä tuottavasti ja antaa oman panoksensa yhteisön hyväksi. (Lähde)

    tarkoittaa hyvinvoinnin tilaa, jossa yksilö voi toteuttaa omia kykyjään, selviytyä normaaleista rasituksista ja paineista, työskennellä tuottavasti ja antaa oman panoksensa yhteisön hyväksi. (Lähde)
  • Paluu työhön

    Työhönpaluu tarkoittaa kaikkia toimenpiteitä ja käytäntöjä, joilla helpotetaan vammasta tai sairaudesta toipuvan tai ikääntyneen työntekijän sopeutumista takaisin työhön. (Lähde)

  • Psykologinen ikä
    Psykologinen ikä tarkoittaa sitä, miten vanhaksi ihminen tuntee itsensä ja miten hän toimii ja käyttäytyy. Se on subjektiivinen, omaan arvioon perustuva käsite. tarkoittaa sitä, miten vanhaksi ihminen tuntee itsensä ja miten hän toimii ja käyttäytyy. Se on subjektiivinen, omaan arvioon perustuva käsite.
  • Psykososiaaliset riskit

    Psykososiaaliset riskit tarkoittavat työn suunnitteluun ja hallintaan sekä työjärjestelyihin liittyviä tekijöitä, jotka voivat aiheuttaa psykologista tai fyysistä haittaa, sekä niiden esiintymistä sosiaalisessa ja fyysisessä ympäristössä. Psykososiaalisia riskejä voivat olla esimerkiksi työstressi tai väkivalta ja ahdistelu työpaikalla. (Lähde)

    tarkoittavat työn suunnitteluun ja hallintaan sekä työjärjestelyihin liittyviä tekijöitä, jotka voivat aiheuttaa psykologista tai fyysistä haittaa, sekä niiden esiintymistä sosiaalisessa ja fyysisessä ympäristössä. Psykososiaalisia riskejä voivat olla esimerkiksi työstressi tai väkivalta ja ahdistelu työpaikalla. (Lähde)
  • Riskien arviointi

    Riskien arviointi on työsuojelun riskienhallintaprosessin vaihe, jossa tunnistetaan työntekijöihin kohdistuvat mahdolliset riskit ja vaarat sekä päätetään tarvittavista suojaamis- ja ehkäisytoimista. Kyseessä on dynaaminen prosessi, jonka avulla yritykset voivat toteuttaa ennaltaehkäiseviä toimia työterveysriskien hallitsemiseksi. (Lähde)

    on työsuojelun riskienhallintaprosessin vaihe, jossa tunnistetaan työntekijöihin kohdistuvat mahdolliset riskit ja vaarat sekä päätetään tarvittavista suojaamis- ja ehkäisytoimista. Kyseessä on dynaaminen prosessi, jonka avulla yritykset voivat toteuttaa ennaltaehkäiseviä toimia työterveysriskien hallitsemiseksi. (Lähde)
  • Sosiaalinen ikä
    Sosiaalinen ikä tarkoittaa kulttuurista ja yhteiskunnasta riippuvaisia odotuksia sille, miten tietyn ikäisten ihmisten tulisi käyttäytyä. Se on arvio henkilön kyvyistä toimia normaalisti sosiaalisissa tilanteissa. tarkoittaa kulttuurista ja yhteiskunnasta riippuvaisia odotuksia sille, miten tietyn ikäisten ihmisten tulisi käyttäytyä. Se on arvio henkilön kyvyistä toimia normaalisti sosiaalisissa tilanteissa.
  • Terveyden edistäminen työpaikalla

    Työterveyttä edistävä-toiminta tarkoittaa työnantajien, työntekijöiden ja yhteiskunnan yhteistä tavoitetta parantaa työssäkäyvien ihmisten terveyttä ja hyvinvointia. Tarvittavia toimenpiteitä ovat (1) työyhteisön ja -ympäristön parantaminen, (2) aktiivisen osallistumisen edistäminen ja (3) henkilökohtaiseen kehittymiseen kannustaminen. (Lähde)

  • Toiminnallinen ikä
    Toiminnallinen ikä tarkoittaa henkilön toimintakykyä ja kuntoa verrattuna samanikäisiin ja saman sukupuolen edustajiin. tarkoittaa henkilön toimintakykyä ja kuntoa verrattuna samanikäisiin ja saman sukupuolen edustajiin.
  • Tuki-ja liikuntaelinsairaudet

    Työperäiset tuki- ja liikuntaelinsairaudet tarkoittavat lihaksiin, jänteisiin, sidekudoksiin, rustoihin, verenkiertoon, hermostoon tai muihin pehmytkudoksiin ja niveliin liittyviä vaivoja. Työperäiset tuki- ja liikuntaelinsairaudet liittyvät toistuvaan ja kuormittavaan työhön. Vaivat vaihtelevat epämukavuudesta ja pienistä kolotuksista vakavampiin sairauksiin, jotka voivat johtaa pysyvään työkyvyttömyyteen. (Lähde)

  • Työkyky

    Työkykyä voidaan kuvata yksilön voimavarojen sekä työhön liittyvien tekijöiden väliseksi tasapainoksi. Työkykyyn vaikuttaa myös työpaikan ulkopuolinen toimintaympäristö. Yksikön voimavaroihin sisältyvät (1) terveys ja toimintakyky, (2) osaaminen ja taidot sekä (3) arvot, asenteet ja motivaatio. Työhön liittyviä tekijöitä ovat työn sisältö, työympäristö, työyhteisö ja johtaminen. (Lähde)

  • Työllistettävyys

    Työllistettävyydellä tarkoitetaan ominaisuuksia tai tekijöitä, jotka mahdollistavat työn vastaanottamisen, siinä pysymisen ja uralla etenemisen.

  • Työn jakaminen

    Tällaisessa työsuhteessa työnantaja palkkaa vähintään kaksi työntekijää yhteen kokoaikaiseen työhön. Kyseessä on osa-aikatyö, jolla varmistetaan, että jaetulle työlle on aina tekijä. (Lähde)

  • Työperäinen stressi

    Työstressiä koetaan, kun työn vaatimukset on työntekijöiden mielestä ylimitoitettu heidän fyysisiin ja henkisiin valmiuksiinsa nähden. (Lähde)

  • Työterveysriski

    Työterveysriski tarkoittaa tekijää, tilannetta tai toimintaa, joka saattaa aiheuttaa loukkaantumis- tai sairastumisvaaran tai molemmat. (Lähde)

    tarkoittaa tekijää, tilannetta tai toimintaa, joka saattaa aiheuttaa loukkaantumis- tai sairastumisvaaran tai molemmat. (Lähde)
  • Vammaisuus tai työkyvyttömyys

    Vammaisen työntekijän fyysinen tai henkinen toimintakyky on rajoittunut, mikä voi haitata työsuoritusta. Vammaisella tai työkyvyttömällä työntekijällä voi olla esimerkiksi krooninen tai etenevä sairaus. (Lähde)

  • Vuosityöaika

    Vuosityöaikaan perustuvissa järjestelyissä työntekijöiden työaika (ja palkanmaksu) voidaan tasata 12 kuukaudelle. Näin työajasta voidaan sopia joustavasti. (Lähde)

  • Ympäristötekijät
    Ympäristötekijät ovat jokapäiväiseen elämään ja työelämään liittyviä seikkoja, jotka voivat vaikuttaa työntekijöiden terveydentilaan positiivisesti tai negatiivisesti. Negatiivisia tekijöitä ovat esimerkiksi kemikaalit (kuten vaaralliset höyryt tai kaasut), fysikaaliset tekijät (kuten melu tai tärinä), biologiset tekijät (kuten bakteerit, virukset, sienet) tai psykososiaaliset tekijät (kuten työn ja vapaa-ajan yhteensovittaminen). ovat jokapäiväiseen elämään ja työelämään liittyviä seikkoja, jotka voivat vaikuttaa työntekijöiden terveydentilaan positiivisesti tai negatiivisesti. Negatiivisia tekijöitä ovat esimerkiksi kemikaalit (kuten vaaralliset höyryt tai kaasut), fysikaaliset tekijät (kuten melu tai tärinä), biologiset tekijät (kuten bakteerit, virukset, sienet) tai psykososiaaliset tekijät (kuten työn ja vapaa-ajan yhteensovittaminen).