Työsuojelu ja paluu työhön
Jokainen tilanne edellyttää yksilöllisiä toimia, ja tarvittavat työsuojelukäytännöt voivat vaihdella paljonkin. Työntekijä voi tarvita lääketieteellistä kuntoutusta (esim. fysioterapiaa), ammatillista kuntoutusta (esim. koulutusta uusiin tehtäviin, jos hän ei voi enää jatkaa entisessä työssään), työpaikalla tehtäviä muutoksia fyysisen kuormittavuuden arvioinnin perusteella tai työaikojen muuttamista, jotta hän ei uupuisi tai hänen ei tarvitsisi tulla töihin ruuhka-aikaan.
Riskien arvioinnin rooli
Työsuojeluammattilaiset voivat tukea työhönpaluuta tekemällä riskien arvioinnin, kun työntekijä palaa töihin sairauden tai loukkaantumisen jälkeen tai kun hänen sairautensa voi vaikuttaa työtehtäviin tai työtehtävät voivat pahentaa sitä. Riskien arvioinnissa on otettava huomioon esimerkiksi seuraavat seikat:
- Vaarantaako entisissä työtehtävissä jatkaminen työntekijän terveyden (esim. työn kuormittavuus, vuorotyö)?
- Vaikuttaako sairaus tai loukkaantuminen työntekijän kykyyn tehdä työ turvallisesti ja tehokkaasti (esim. korkealla työskenteleminen ei onnistu, jos työntekijää voi alkaa huimata tai hän voi menettää tajuntansa)?
- Onko työntekijällä jatkuva hoitosuunnitelma?
- Voiko työntekijän käyttämä lääkitys vaikuttaa työntekoon?
Työpaikalla tehtävät muutokset
Erityisjärjestelyjä voidaan tarvita työntekijän toipumisen ajaksi. Jos loukkaantuminen tai sairaus on pysyvä rajoite, voidaan työpaikalla harkita pitempiaikaisia järjestelyjä ja muutoksia sen mukaan.
Työpaikalla voidaan tehdä esimerkiksi seuraavia muutoksia:
- työpisteen muokkaaminen (esim. laitteiden uudelleenkalibrointi työturvallisuuden parantamiseksi tai työpaikalla kulkemisen helpottaminen)
- joustavammat työajat (jotta työntekijä pääsee esim. hoitoihin tai lääkäriin)
- työmäärän vähentäminen (esim. vaihtoehtoisten työtehtävien tarjoaminen).
Työntekijälle voi järjestää korvaavaa työtä siksi ajaksi, kun hän ei kykene normaaliin työtehtävään. Myös osa-aikatyö ja osa-aikapäiväraha voivat tulla kyseeseen.