Lakisääteinen velvoite 

Laki velvoittaa työnantajat varmistamaan työsuojelun kaikissa työhön liittyvissä asioissa. Tähän sisältyy työterveyttä ja -turvallisuutta koskevien

Riskien arviointi on työsuojelun riskienhallintaprosessin vaihe, jossa tunnistetaan työntekijöihin kohdistuvat mahdolliset riskit ja vaarat sekä päätetään tarvittavista suojaamis- ja ehkäisytoimista. Kyseessä on dynaaminen prosessi, jonka avulla yritykset voivat toteuttaa ennaltaehkäiseviä toimia työterveysriskien hallitsemiseksi. (Lähde)

ja työpaikalla tehtävät yksilölliset muutokset.

Laki velvoittaa työnantajat myös kohtelemaan työntekijöitä tasavertaisesti ja kieltää ikään tai vammaan perustuvan syrjinnän.

Jotta täydellinen tasa-arvo voitaisiin käytännössä varmistaa, tasaveroisen kohtelun periaate ei kuitenkaan estä työnantajia ottamasta käyttöön erityisiä toimia, joilla ikään tai työkyvyttömyyteen liittyvät haitat voidaan ehkäistä tai minimoida. Tähän sisältyvät erilaiset työsuojelutoimet sekä menettelyt, joilla edistetään ikääntyneiden tai työkyvyttömien ihmisten sopeutumista työympäristöön. 

Suomen toiminta 

Suomessa ohjelmat ja aloitteet työkyvyn edistämiseksi ja työurien pidentämiseksi aloitettiin jo 1990-luvulla. Kansallinen ikäohjelma (1998-2002) oli ensimmäinen ohjelma, joka tuki yli 45-vuotiaden työssäkäyntiä. Ohjelma toimi usealla tasolla: yksilötasolla tukien työkykyä, työpaikalla työympäristön parantamiseksi, työmarkkinatasolla raivaten työttömyyden syitä, sekä politiikka ja järjestelmätasolla eläkkeiden, työterveyden ja –suojelun ja työlainsäädännön osalta. 

Tämän jälkeen useita ohjelmia ja aloitteita on toteutettu: 

• Sosiaalisesti kestävä Suomi vuoteen 2020: Strategia painottaa neljää päämäärää: terveys ja hyvinvointi on sisällytettävä kaikkeen päätöksentekoon, työuria on pidennettävä lisäämällä työhyvinvointia, elämän eri puolia tulee tasapainottaa paremmin ja sosiaaliturva on tehtävä kestävämmäksi. 
• Terveys tuo hyvinvointia-2020-Hyvinvointi tuo terveyttä: (Terveyden ja Hyvinvoinnin Laitos, THL): strategia väestön terveyden, osaamisen ja hyvinvoinnin edistämiseksi.
• Kansallinen työelämän kehittämisstrategia vuoteen 2020 (työ- ja elinkeinoministeriö): tarkoituksena luoda hyvinvointia, tuottavia työpaikkoja, jotka luovat uusia työpaikkoja syventämällä luottamusta ja yhteistyötä sekä vahvistamalla innovaatioita ja tuottavuutta. 

Iän ja monimuotoisuuden huomioiminen riskien arvioinnissa

Riskien arviointi on työsuojelun riskienhallintaprosessin vaihe, jossa tunnistetaan työntekijöihin kohdistuvat mahdolliset riskit ja vaarat sekä päätetään tarvittavista suojaamis- ja ehkäisytoimista. Kyseessä on dynaaminen prosessi, jonka avulla yritykset voivat toteuttaa ennaltaehkäiseviä toimia työterveysriskien hallitsemiseksi. (Lähde)

on tehokkaan työsuojelun perusta. Riskien arvioinnissa on tärkeää ottaa huomioon työvoiman monimuotoisuus. Erityistä huomiota tulee kiinnittää niihin työntekijöihin, jotka saattavat olla heikoimmassa asemassa: nuoriin, ikääntyneisiin, vammaisiin ja naisiin. 

Ikä on yksi monimuotoisuustekijä, ja siihen liittyvät erityiset riskitekijät on otettava riskien arvioinnissa huomioon. Nuorten kohdalla riskinä on esimerkiksi kokemuksen puute, ja vanhemmilla työntekijöillä riskit liittyvät toimintakyvyn mahdollisiin muutoksiin. 

Yksilöllinen terveydentila ja kunto voivat vaihdella paljonkin, ja nämä erot kasvavat iän myötä. Sen vuoksi olettamuksia ei pidä tehdä pelkästään iän perusteella.

Riskien arvioinnissa on otettava huomioon erityisesti seuraavat seikat:

• Riskejä on arvioitava ja arviointeja tarkistettava säännöllisesti.
• Työhön sisältyvät tehtävät on huomioitava.
• Korjaustoimenpiteiden on perustuttava kykyihin ja objektiivisiin riskeihin, ei pelkästään ikään.
• Terveystarkastuksia tarjotaan säännöllisesti, jotta ongelmat voidaan tunnistaa.

Lisätietoja ikäkysymykset huomioon ottavasta riskien arvioinnista on täällä.

Huomioon on otettava muun muassa seuraavat vanhempiin työntekijöihin liittyvät riskit:

• ergonomiset riskit, kuten toistuvat liikkeet, fyysinen käsittely, epämukavat ja staattiset asennot
• vuorotyö
• kuuma, kylmä tai meluisa työympäristö, tärinä
• työskentely korkeilla paikoilla.

Ikääntyneiden naisten osalta on otettava huomioon seuraavat tekijät:

• vaihdevuodet (oireina esimerkiksi väsymys, unihäiriöt ja kuumat aallot)
• omista vanhemmista huolehtiminen (voi koskea sekä mies- että naispuolisia työntekijöitä, mutta käytännössä useimmin naisia; tällainen vastuu lisääntyy iän myötä, mutta yleisimmillään se on 50–64-vuotiailla).

Psykososiaaliset riskit tarkoittavat työn suunnitteluun ja hallintaan sekä työjärjestelyihin liittyviä tekijöitä, jotka voivat aiheuttaa psykologista tai fyysistä haittaa, sekä niiden esiintymistä sosiaalisessa ja fyysisessä ympäristössä. Psykososiaalisia riskejä voivat olla esimerkiksi työstressi tai väkivalta ja ahdistelu työpaikalla. (Lähde)

(lisätietoja saat napsauttamalla tätä): 

• vanhentuneet taidot, koulutuksen puute
• ikäsyrjintä
• työn ja vapaa-ajan yhteensovittamisen vaikeudet esim. huolehtimisvastuiden takia.

Riskejä arvioitaessa on tärkeää:

• ottaa mukaan työntekijöiden edustajat ja työntekijät, myös vanhemmat työntekijät, jotta heidän tarpeensa ja näkemyksensä tulevat kuulluiksi 
• varmistaa, että koko- ja osa-aikaiset sekä joustavaa työaikaa tekevät työntekijät otetaan huomioon arvioinnissa
• arvioida työtehtävien suorittamista (eikä keskittyä vain työnimikkeisiin), jotta saadaan tarkempi näkemys työntekijän toimintatavoista ja työn fyysisestä sekä henkisestä kuormittavuudesta
• minimoida riskejä toimenpitein, jotka vaikuttavat kaikkiin työntekijöihin, myös vanhempiin.

Riskien arvioinnin lisäksi työntekijöiden terveydentilan seuranta voi tuottaa hyödyllisiä tietoja, sillä se voi osoittaa työpaikan valvontamenetelmissä ilmenevät puutteet ja auttaa havaitsemaan riskitekijät jo varhaisessa vaiheessa. 

Muutosten tekeminen työpaikalla

Työnantajat voivat joutua riskien arvioinnin perusteella tekemään työpaikalla muutoksia työntekijöiden toimintakyvyn ja terveydentilan muutosten vuoksi. Toimenpiteiden tulee perustua objektiivisiin riskeihin ja työntekijöiden kykyihin, ei ikään. 

Työpaikkaa voidaan muokata esimerkiksi:

• räätälöimällä nykyisiä laitteita tai hankkimalla uusia laitteita, jotta fyysistä käsittelyä, toistuvia tai voimaa vaativia liikkeitä sekä huonoja työasentoja voidaan välttää tai minimoida
• järjestämällä säädettävät työasemat, jotka sopivat kaikenikäisille työntekijöille
• kierrättämällä työtehtäviä
• automatisoimalla rutiinitehtävät tai samanlaisina toistuvat tehtävät
• muuttamalla vuorojärjestelyjä
• säätämällä valaistusta.

Työpaikalla tehtävien muutosten on oltava dynaaminen ja jatkuva prosessi, joka perustuu työuran eri vaiheissa tehtävään riskien arviointiin. Hyvä työpaikan suunnittelu ja työyhteisö hyödyttävät kaikenikäisiä työntekijöitä.

Esimerkkejä hyvistä käytännöistä

Täällä (seuraavassa osassa) on lisätietoja iän mukanaan tuomista toimintakyvyn muutoksista, niiden mahdollisista vaikutuksista työntekoon ja siitä, miten niitä voidaan hallita työsuojelun avulla. 

Kokonaisvaltainen työsuojelu ja työkykykonsepti

Ikääntyvän työvoiman työsuojelun hallinta edellyttää kattavaa näkemystä, jossa huomioon otetaan henkilön työkykyyn vaikuttavat erilaiset tekijät. Työkykykonsepti edustaa tällaista näkemystä. Lisätietoja työkykykonseptista on täällä (seuraavassa osassa).