Ikääntymisen eri puolet

Ikääntyminen on monimutkainen ja jatkuva prosessi, joka alkaa syntymästä ja päättyy kuolemaan. Se on monitahoinen biologisten, psykologisten ja sosiaalisten muutosten prosessi. Ihmisen ikä määritellään tavallisesti vuosina ja kuukausina ( Kronologinen ikä tarkoittaa henkilön ikää tiettyinä yksiköinä (tavallisesti vuosina) syntymästä tiettyyn päivämäärään. ), mutta ikä ei ole aivan niin yksiselitteinen asia:

Kronologiselta iältään 57-vuotias saattaa tuntea itsensä 50-vuotiaaksi ( Psykologinen ikä tarkoittaa sitä, miten vanhaksi ihminen tuntee itsensä ja miten hän toimii ja käyttäytyy. Se on subjektiivinen, omaan arvioon perustuva käsite. ), olla yleiskunnoltaan kuin 45-vuotias ( Toiminnallinen ikä tarkoittaa henkilön toimintakykyä ja kuntoa verrattuna samanikäisiin ja saman sukupuolen edustajiin. ) ja käyttäytyä kuin 40-vuotias ( Sosiaalinen ikä tarkoittaa kulttuurista ja yhteiskunnasta riippuvaisia odotuksia sille, miten tietyn ikäisten ihmisten tulisi käyttäytyä. Se on arvio henkilön kyvyistä toimia normaalisti sosiaalisissa tilanteissa. ).

Ikääntymisen aiheuttamat muutokset

Ihminen muuttuu vanhetessaan. Esimerkiksi viisaus, strateginen ajattelu ja harkintakyky joko kasvavat tai tulevat näkyviin vasta iän myötä. Myös työkokemus ja asiantuntemus kertyvät iän mukana. Toisaalta toimintakyky (lähinnä fyysinen ja aistinvarainen) heikkenee osittain luonnollisen ikääntymisprosessin seurauksena.

Kaikkien toimintakyky ei muutu ikääntymisen myötä samalla tavalla, sillä siihen vaikuttavat erilaiset tekijät:

• ympäristötekijöille altistuminen esimerkiksi työpaikalla
• geneettinen sairastumisalttius
• elämäntavat (ravitsemus, fyysinen aktiivisuus, tupakointi ja alkoholin käyttö)
• koulutustaso ja sosioekonominen asema
• sukupuoli.

Vaikka yksilöt siis olisivatkin samassa kronologisessa iässä, heidän toimintakyvyssään voi olla merkittäviä eroja.