Ikäjohtaminen

Ikäjohtaminen tarkoittaa yritysten henkilöstöhallinnossa erityisesti ikääntymisen vaikutuksiin liittyviä toimenpiteitä ja yleisemmin työvoiman ikääntymisen hallintaa yleis- tai työehtosopimusten mukaisesti. (lähde)

Ikäjohtamisen pääperiaatteita ovat:  

  • ennaltaehkäisyn korostaminen reaktiivisen ongelmanratkaisun sijaan
  • painottuminen koko työssäoloaikaan ja kaikkiin ikäryhmiin, ei ainoastaan vanhempiin työntekijöihin
  • kokonaisvaltainen näkemys, joka sisältää kaikki tehokkaaseen ikäjohtamiseen vaikuttavat osatekijät

(Lähde)

Ikäprofilointi

Ikäprofiloinnin (tai ikärakenneanalyysin) avulla analysoidaan yrityksen henkilöstön ikärakennetta nyt ja tulevaisuudessa. Tuloksia tulee tulkita työn ja sen vaativuuden perusteella sekä suhteessa yrityksen henkilöstöhallinnon käytäntöihin ja suunnitteluun. (Lähde)

Vuosityöaika

Vuosityöaikaan perustuvissa järjestelyissä työntekijöiden työaika (ja palkanmaksu) voidaan tasata 12 kuukaudelle. Näin työajasta voidaan sopia joustavasti. (Lähde)

Fysiologinen ikä

Fysiologinen tai biologinen ikä määritellään sen perusteella, miten hyvin tai huonosti elimistö toimii kronologiseen ikään verrattuna.

Krooniset sairaudet

Euroopassa suurin osa kroonisista sairauksista on tarttumattomia. Ne ovat pitkäaikaisia ja etenevät yleensä hitaasti. Tarttumattomien sairauksien neljä päätyyppiä ovat sydän- ja verisuonisairaudet (esim. sydäninfarktit), syövät, krooniset hengityselinten sairaudet (esim. astma) ja diabetes. (Lähde)

Kronologinen ikä

Kronologinen ikä tarkoittaa henkilön ikää tiettyinä yksiköinä (tavallisesti vuosina) syntymästä tiettyyn päivämäärään.

Joustavat eläkejärjestelyt

Joustavat eläkejärjestelyt antavat työntekijöille enemmän valinnanvaraa eläkepäätöksissä. Niitä voivat olla erilaiset kannustimet, joilla houkutellaan pysymään pitempään työelämässä, tai osa-aikaeläke työnteon ohella. (Lähde)

Joustavat työjärjestelyt

Joustavissa työjärjestelyissä työaikaan, -paikkaan ja -tapoihin voidaan tehdä muutoksia työntekijän ja työnantajan tarpeiden mukaisesti. (Lähde)

Toiminnallinen ikä

Toiminnallinen ikä tarkoittaa henkilön toimintakykyä ja kuntoa verrattuna samanikäisiin ja saman sukupuolen edustajiin.

Työn jakaminen

Tällaisessa työsuhteessa työnantaja palkkaa vähintään kaksi työntekijää yhteen kokoaikaiseen työhön. Kyseessä on osa-aikatyö, jolla varmistetaan, että jaetulle työlle on aina tekijä. (Lähde)

Elinikäinen oppiminen

Elinikäinen oppiminen tarkoittaa kaikkea elinaikana tapahtuvaa opiskelua, jonka tavoitteena on parantaa taitoja, tietoja ja osaamista.  Tämä laaja käsite sisältää kaiken elinaikana saatavan koulutuksen ajasta ja paikasta riippumatta. Elinikäinen oppiminen kattaa virallisen, epävirallisen ja epämuodollisen opiskelun. (Lähde)

Mielenterveys

Mielenterveys tarkoittaa hyvinvoinnin tilaa, jossa yksilö voi toteuttaa omia kykyjään, selviytyä normaaleista rasituksista ja paineista, työskennellä tuottavasti ja antaa oman panoksensa yhteisön hyväksi. (Lähde)

Tuki-ja liikuntaelinsairaudet

Työperäiset tuki- ja liikuntaelinsairaudet tarkoittavat lihaksiin, jänteisiin, sidekudoksiin, rustoihin, verenkiertoon, hermostoon tai muihin pehmytkudoksiin ja niveliin liittyviä vaivoja. Työperäiset tuki- ja liikuntaelinsairaudet liittyvät toistuvaan ja kuormittavaan työhön. Vaivat vaihtelevat epämukavuudesta ja pienistä kolotuksista vakavampiin sairauksiin, jotka voivat johtaa pysyvään työkyvyttömyyteen. (Lähde)

Psykologinen ikä

Psykologinen ikä tarkoittaa sitä, miten vanhaksi ihminen tuntee itsensä ja miten hän toimii ja käyttäytyy. Se on subjektiivinen, omaan arvioon perustuva käsite.

Riskien arviointi

Riskien arviointi on työsuojelun riskienhallintaprosessin vaihe, jossa tunnistetaan työntekijöihin kohdistuvat mahdolliset riskit ja vaarat sekä päätetään tarvittavista suojaamis- ja ehkäisytoimista. Kyseessä on dynaaminen prosessi, jonka avulla yritykset voivat toteuttaa ennaltaehkäiseviä toimia työterveysriskien hallitsemiseksi. (Lähde)

Istumatyö

Istumatyö on staattista ja kuluttaa vähän energiaa. Työntekijä voi joutua istumaan paikallaan pitkiäkin aikoja kerrallaan.

Sosiaalinen ikä

Sosiaalinen ikä tarkoittaa kulttuurista ja yhteiskunnasta riippuvaisia odotuksia sille, miten tietyn ikäisten ihmisten tulisi käyttäytyä. Se on arvio henkilön kyvyistä toimia normaalisti sosiaalisissa tilanteissa.

Kestävä työ

Kestävä työ tarkoittaa elinkaariajattelussa sitä, että työ- ja elinolosuhteet tukevat työhön sitoutumista ja siinä pysymistä aiempaa pidempään. Tällaisissa olosuhteissa työ ja yksilölliset ominaisuudet sekä muuttuvat olosuhteet voidaan sovittaa joustavasti yhteen. Niiden kehittämisessä tarvitaan työpaikan sisäisiä ja ulkopuolisia toimia ja käytäntöjä. (Lähde)

Työkyky

Työkykyä voidaan kuvata yksilön voimavarojen sekä työhön liittyvien tekijöiden väliseksi tasapainoksi. Työkykyyn vaikuttaa myös työpaikan ulkopuolinen toimintaympäristö. Yksikön voimavaroihin sisältyvät (1) terveys ja toimintakyky, (2) osaaminen ja taidot sekä (3) arvot, asenteet ja motivaatio. Työhön liittyviä tekijöitä ovat työn sisältö, työympäristö, työyhteisö ja johtaminen. (Lähde)

Vammaisuus tai työkyvyttömyys

Vammaisen työntekijän fyysinen tai henkinen toimintakyky on rajoittunut, mikä voi haitata työsuoritusta. Vammaisella tai työkyvyttömällä työntekijällä voi olla esimerkiksi krooninen tai etenevä sairaus. (Lähde)

Ympäristötekijät

Ympäristötekijät ovat jokapäiväiseen elämään ja työelämään liittyviä seikkoja, jotka voivat vaikuttaa työntekijöiden terveydentilaan positiivisesti tai negatiivisesti. Negatiivisia tekijöitä ovat esimerkiksi kemikaalit (kuten vaaralliset höyryt tai kaasut), fysikaaliset tekijät (kuten melu tai tärinä), biologiset tekijät (kuten bakteerit, virukset, sienet) tai psykososiaaliset tekijät (kuten työn ja vapaa-ajan yhteensovittaminen).

Lääketieteellinen kuntoutus

Lääketieteellisen kuntoutuksen tarkoituksena on palauttaa fyysisistä tai henkisistä rajoitteista tai työkyvyttömyydestä kärsivän henkilön toiminnalliset tai henkiset kyvyt ja elämänlaatu.

Työterveysriski

Työterveysriski tarkoittaa tekijää, tilannetta tai toimintaa, joka saattaa aiheuttaa loukkaantumis- tai sairastumisvaaran tai molemmat. (Lähde)

Psykososiaaliset riskit

Psykososiaaliset riskit tarkoittavat työn suunnitteluun ja hallintaan sekä työjärjestelyihin liittyviä tekijöitä, jotka voivat aiheuttaa psykologista tai fyysistä haittaa, sekä niiden esiintymistä sosiaalisessa ja fyysisessä ympäristössä. Psykososiaalisia riskejä voivat olla esimerkiksi työstressi tai väkivalta ja ahdistelu työpaikalla. (Lähde)

Työperäinen stressi

Työstressiä koetaan, kun työn vaatimukset on työntekijöiden mielestä ylimitoitettu heidän fyysisiin ja henkisiin valmiuksiinsa nähden. (Lähde)

Ammatillinen kuntoutus

Ammatillisen kuntoutuksen tavoitteena on auttaa ihmisiä, joilla on fyysisiä tai henkisiä toimintarajoitteita tai vammoja, selviytymään työpaikan saannin, säilyttämisen tai työhön tai muuhun hyödylliseen toimintaan palaamisen esteistä.

Terveyden edistäminen työpaikalla

Työterveyttä edistävä-toiminta tarkoittaa työnantajien, työntekijöiden ja yhteiskunnan yhteistä tavoitetta parantaa työssäkäyvien ihmisten terveyttä ja hyvinvointia. Tarvittavia toimenpiteitä ovat (1) työyhteisön ja -ympäristön parantaminen, (2) aktiivisen osallistumisen edistäminen ja (3) henkilökohtaiseen kehittymiseen kannustaminen. (Lähde)

Työllistettävyys

Työllistettävyydellä tarkoitetaan ominaisuuksia tai tekijöitä, jotka mahdollistavat työn vastaanottamisen, siinä pysymisen ja uralla etenemisen.

Kuntoutus

Kuntoutuksella autetaan henkilöä saavuttamaan ja säilyttämään optimaalinen fyysinen, aisteihin liittyvä, älyllinen, psykologinen ja sosiaalinen toimintakyky.

Paluu työhön

Työhönpaluu tarkoittaa kaikkia toimenpiteitä ja käytäntöjä, joilla helpotetaan vammasta tai sairaudesta toipuvan tai ikääntyneen työntekijän sopeutumista takaisin työhön. (Lähde)

Mediaani-ikä

Ikä, joka jakaa väestön kahteen yhtä suureen ryhmään. Toiseen ryhmään kuuluvat mediaani-ikää nuoremmat ja toiseen sitä vanhemmat henkilöt. (Lähde)

Henkilönsuojaimet

Henkilönsuojaimilla tarkoitetaan välineitä (vaatteita, kypärää, suojalaseja), jotka suojaavat mahdollisilta työterveyteen tai -turvallisuuteen vaikuttavilta vaaroilta, sekä muita samaan tarkoitukseen suunniteltuja varusteita. Ne suojaavat fyysisiltä tekijöiltä, sähköiskuilta, kuumuudelta, kemikaaleilta, biologisilta vaaroilta ja ilmassa liikkuvilta hiukkasilta. Henkilönsuojaimia täytyy käyttää, kun riskejä ei voida välttää tai minimoida riittävästi teknisten ratkaisujen tai työmenetelmien avulla. (Lähde)